Otsonin turvallisuus

Yleistä tietoa otsoniturvallisuudesta

Lataa käyttöturvallisuustiedote pdf-tiedostona

Tuote/materiaali Otsoni
MolekyylikaavaO3
Tärkeimmät ominaisuudet Hapettava kaasu – CAS-nro 10028-15-6 / EY-nro 233-069-2
Molekyylipaino 48.0
Tuotanto Koronapurkaus
PitoisuusEnintään 18 paino-% happea / hapella rikastettua ilmaa
Kiehumispiste -111.0°C
Sulamispiste -192.7°C
Vattenlöslighet per vikt vid (@ 20°C)570 mg/l
Höyryntiheys1.6 (1 = ilma)
LeimahduspisteEi käytettävissä
Itsesyttymislämpötila Ei käytettävissä

Ulkonäkö ja haju

Otsoni on väritön kaikissa teollisuudessa käytettävissä pitoisuuksissa Siinä on pistävä haju, joka yleensä liitetään sähkökipinöihin. Ihmisnenä tunnistaa hajun yleensä 0,02 ja 0,05 ppm:n pitoisuuksina.

Tulipalo-/räjähdysvaaratiedot

Otsoni on voimakas hapetin. Hapettuminen otsonin kanssa kehittää enemmän lämpöä ja hapettuminen alkaa alhaisemmissa lämpötiloissa kuin hapella. Otsoni reagoi tyydyttymättömien orgaanisten yhdisteiden kanssa tuottaen otsonideja, jotka ovat epävakaita ja voivat hajota voimakkaasti räjähtäen. Otsoni on epävakaa kaasu, joka hajoaa normaaleissa lämpötiloissa kaksiatomiseksi hapeksi. Korkeammissa lämpötiloissa ja määrättyjen katalyyttien, kuten vedyn, raudan, kuparin ja kromin, läsnäollessa hajoaminen voi olla räjähdysmäistä.

Reaktiivisuus

Olosuhteet, jotka aiheuttavat epävakautta

Otsoni hajoaa itsestään normaaleissa olosuhteissa, joten sitä ei normaalisti esiinny kuin tuotantopaikan välittömässä läheisyydessä. Otsonin hajoaminen nopeutuu kiinteiden pintojen ja monien kemiallisten aineiden sekä lämmön vaikutuksesta.

Yhteensopimattomuudet

Otsoni on voimakas hapettava aine ja reagoi kaikkien hapettuvien aineiden kanssa, sekä orgaanisten että epäorgaanisten. Jotkin reaktiotuotteet ovat voimakkaasti räjähtäviä.

Vaarallisia hajoamistuotteita

Ei.

Terveyshaittoihin liittyvät tiedot

Sallitut altistuksen raja-arvot

Seuraavia raja-arvoja käytetään laajasti (USA, Ruotsi, Britannia ja muut Euroopan maat):

  • 8 tuntia päivässä / 5 päivää viikossa (työperäisen altistumisen raja-arvo) – 0,1 ppm
  • 15 minuuttia (lyhytaikaisen altistumisen raja-arvo) – 0,3 ppm

Otsonin myrkyllisyys

Liiallisen otsonille altistumisen akuutteja ja kroonisia vaikutuksia on tutkittu hyvin. Altistuminen otsonipitoisuuksille, jotka ylittävät sallitun ppm:n muutamia kymmenesosia, saattavat aiheuttaa vaivoja pienelle osalle väestöstä, joka on sille herkempää. Oireina voi lyhytaikaisen altistumisen jälkeen olla päänsärky, kurkun kuivuus, silmien ja nenän limakalvojen kuivuus. Toistuva altistuminen otsonille näissä pitoisuuksissa 24 tunnin välein ei kuitenkaan lisännyt hengitysteiden ärsytystä. Itse asiassa lisäaltistumisissa ensimmäisen altistumisen jälkeen vaikutukset olivat lievempiä, mikä viittaa siihen, että toleranssi voi kehittyä ajan myötä.

Otsonin on todettu olevan vahingollisempaa useiden tuntien ajan kestävissä yli 2,0 ppm:n pitoisuuksissa, kuten kaasukaarihitsaajilla on todettu. Akuutteja vaikutuksia esiintyy eniten keuhkoissa, jolloin luonteenomaista on keuhkojen heikkeneminen. Tämä akuutti vaikutus lieveni hitsaajilla, kun pitoisuus oli alle 0,2 ppm. Eläinkokeisiin perustuen altistumisen 10–20 ppm:n pitoisuuksille tunniksi tai lyhyemmäksi ajaksi uskotaan olevan tappava ihmisillä, vaikka yhtään kuolemaa ei ole raportoitu otsonille altistumisesta yli 100 vuoden kaupallisen käytön aikana. (Verrattuna klooriin, jonka väitetään vaatineen monia uhreja sekä rauhan että sotien aikana.)

Pitkän aikavälin tai kroonisen myrkyllisyyden osalta otsoni on säteilyenergian vaikutuksia matkiva, toisin sanoen pitkäaikainen altistuminen liiallisille otsonipitoisuuksille aiheuttaa samat vaikutukset kuin altistuminen auringonvalolle. Näitä vaikutuksia ovat ihon kuivuminen ja altistuneiden ihokudosten yleinen ennenaikainen vanheneminen. Otsonin ei katsota tai epäillä olevan karsinogeeninen ihmisille, se ei myöskään osoita tertogeenista tai mutageenista aktiivisuutta.

Mikäli tapahtuu otsonivuoto:

  • Tuuleta alue
  • Kytke otsonigeneraattori heti pois päältä
  • Katkaise otsonoidun veden virtaus
  • Mikäli tilan otsonipitoisuudet ovat korkeita (yli 0,1 ppm), henkilökunnan on poistuttava tilasta ja palattava vasta, kun tila on huolellisesti tuuletettu.
  • Mikäli otsonitasot ovat yli 0,3 ppm tai henkilökunta joutuu menemään suljettuihin tiloihin tai säiliöihin, joissa on otsonia, vain sopivia hengityslaitteita käyttävät saavat työskennellä niissä ja suljettujen tilojen turvallisia työskentelytapoja on noudatettava.

 

Otsonikaasujätteen hävittäminen

Hyväksytty käytäntö ja lakisääteinen vaatimus joissakin maissa edellyttää, että otsonikaasua ei saa päästää ilmakehään, vaan se on tuhottava hyväksytyllä otsonin hävittämismenetelmällä. (Katalyyttinen, lämpö tai imeytys.)

Otsonikaasujätteen hävittäminen

Kaikki mahdolliset otsonikaasupäästöt asuinalueille tai ilmakehään on tunnistettava.

  1. Kaikki rutiinitoiminnan aiheuttamat päästöt asuinalueille tai ilmakehään on suljettava ja ohjattava otsonin hävitysjärjestelmän kautta (kuten edellä).
  2. Kaikilla alueilla, joilla otsonia tuotetaan tai käytetään, on oltava tehokas ilmanvaihtojärjestelmä, joka on suhteutettu otsonituotannon määrään ja muihin vaaratekijöihin.
  3. Kun otsonia käytetään nesteissä, on tärkeää huomioida, että otsonia vapautuu liuoksista useimmissa olosuhteissa. Varotoimenpiteisiin kuuluvat: otsonoituja nesteitä sisältävien astioiden ilmatiiviyden tai alipaineen varmistaminen, jotta otsonia ei pääse vapautumaan. Kaikki aukot, joista otsonia voi päästä vapautumaan, on yhdistettävä otsoninhävittämisjärjestelmään. Jos otsonoituja nesteitä, esimerkiksi käytettyä huuhteluvettä, lasketaan pois, sen on tapahduttava suljetun putken kautta suljettuun viemäriin.

Otsonikaasujätteen hävittäminen

  • Silmien altistuminen – Jos otsonia pääsee silmiin, pese välittömästi runsaalla vedellä nostellen ylempää ja alempaa silmäluomea. Hakeuduttava lääkäriin mahdollisimman pian
  • Hengitys – Jos henkilö on hengittänyt suuria määriä otsonia, siirrä henkilö välittömästi lämpimään saastumattomaan paikkaan. Jos hengitys on pysähtynyt, henkilölle on annettava tekohengitystä. Mikäli hengitys on vaikeaa, koulutettu henkilökunta voi auttaa antamalla henkilölle happea. Pidä altistunut henkilö lämpimänä ja lepoasennossa. Hakeuduttava lääkäriin mahdollisimman pian
  • Pelastaminen – Siirrä uhri turvalliseen paikkaan. Jos henkilö on tajuton, ilmoita jollekin toiselle ja toteuta vakiintuneet hätätoimenpiteet. Älä mene onnettomuusalueelle yksin tai suorittamatta suositeltuja laitoksen turvallisuustoimenpiteitä.

 

Ozone Tech Systems OTS AB ei ole vastuussa minkäänlaisista menetyksistä tai vahingoista, jotka liittyvät otsonin käyttöön tai käsittelyyn tai tässä asiakirjassa oleviin lausuntoihin tai tästä asiakirjasta puuttuviin lausuntoihin.