Vältä makuaineiden ristikontaminaatiota juomateollisuudessa

Juomateollisuudessa ja panimoissa (external site) toimijat ja laatupäälliköt kamppailevat aromiyhdisteiden (maku) ristikontaminaatioiden kanssa. Mineraalivesien tuotannossa käytettävät aromit siirtyvät usein tuotantojaksojen vaihtuessa, sillä niitä voi olla vaikea poistaa. Panimoissa, joissa valmistetaan sekä olutta että siideriä samoissa fermentointisäiliöissä ja täyttökoneissa, makuyhdisteet voivat siirtyä oluihin. Näitä laatukysymyksiä yritetään ratkaista pitkillä ja intensiivisillä puhdistusjaksoilla, joissa käytetään kemikaaleja suhteellisen korkeilla pitoisuuksilla.

Voimakkaiden aromiyhdisteiden käyttö voi johtaa siideriltä maistuvaan olueen tai maustamattomaan veteen, jossa toissijaisena on appelsiinin tai mustikan maku edellisten valmistuserien takia. Makuyhdisteet imeytyvät helposti tiivistysmateriaaleihin, joita on kaikissa prosessilaitteissa, kuten lämmönvaihtimissa, makujen sekoitussäiliöissä tai putkiliitännöissä.

Makuyhdisteiden ominaisuudet

Makuaineet (synonyymi aromiyhdisteet) ovat tyypillisesti estereitä tai aromaattisia yhdisteitä, joissa on monia kaksinkertaisia tai kolminkertaisia kovalenttisia sidoksia. Tämän päivän juomateollisuudessa voidaan käyttää satoja erilaisia aromiyhdisteitä hedelmistä tai synteettisistä tai tiivistetyistä aineista. Alla olevassa taulukossa on tyypillisiä yhdisteitä ja niiden ominaisuudet.

One of the most striking similarities between almost all flavor compunds is that they contain at least one double-covalent bond and in many cases aromomatic rings. Ozone reacts instantly at double covalent bonds in organic substances and allows for a chain reaction involving radicals and oxidation byproducts. While the reaction typically oxidizes the aroma substances completely into carbon dioxide and water, the mere partial break-down removes the flavor effect. This process is similar to the very effective disinfection mechanisms ozone provides in the field of water treatment.

Otsonikäsittely aromien siirtymisessä

Kuten edellä on mainittu, makuaineilla on taipumus jäädä prosessilaitteisiin tuotannon jälkeen. Otsonipuhdistus, tyypillisesti osana CIP-prosessia, on tehokas menetelmä makujen poistamiseksi, mikäli epätoivotut aromiyhdisteet siirtyvät tuotantoerien välillä. Tyypillinen otsonipitoisuus tehokkaassa makujen poistossa on noin 3 ppm CIP-nesteen vesivaiheessa. Tyypillistä on prosessilaitteiden huuhteleminen otsonoidulla vedellä. Lue lisää CIP-puhdistuksesta otsonitekniikalla sekä täyttökoneiden ja pullojen huuhtelusta.

Katso alta video Ozonetechin hajuyhdisteet prosessilaitteista poistavan otsonijärjestelmän käyttämisestä ja asentamisesta:

Jos otsonia käytetään ensisijaisena desinfiointimenetelmänä laitoksen CIP-puhdistuksessa, käyttäjällä on myös menetelmä, jolla voidaan hallita makuihin liittyviä ongelmia.